Jostain syystä virtaa näyttää riittävän siihen malliin, että on aika tehdä katsaus päivän tapahtumiin. Koska elämme vielä vetokauttamme edeltävää aikaa, on turha mennä asioiden edelle. Toki erilaiset maastavedot kuuluvat ohjelmaamme parhaillaan kuluvallakin periodilla! (Veijo muuten jäi kiinni salaharjoittelusta sunnuntaina...paha paha...meikäläinen on sen verran ovela, ettei kiinnijäämisen vaara ole kovinkaan suuri. Harjoitusohjelmani on mukailtu isä Tihonovin ja Junnu Vainion vastaavista.) Mutta yleisesti todettakoon, että pitäkää nyt hyvät ihmiset itsenne kunnossa, vaikkapa sitten painoilla.
Noniin, asiaan asiaan:
Lomaviikkoni toinen päivä sujui työntäyteisissä merkeissä. Aamulla suuntasin kesämökille tarkastamaan visakoivikkomme tilan. Matka sujui kaiken kaikkiaan hyvin, tosin kymppitiellä jouduin odottelemaan puolisen tuntia hinausautoa...carryn tyyppivikoja...Perillä minua odotti kuitenkin miellyttävä näky. Kolmen hehtaarin visakoivikko lauloi tuulessa makean sisäisen korkokannan veisua.
Kevättalvella Veijon kanssa optimaaliseen (=salaiseen) tiheyteen harventamamme visakoivikko järeytyy silmissä! Parikymmenvuotiaasta koivikosta saamamme harvennushakkuutulot riittävät kattamaan melkein kokonaan sen olympiastadioninkin tarvittaessa. Veijo soittikin kevättalvella Ikelle ja näytti vihreää valoa niitten kisaprojektien kanssa, mutta Ike tais ymmärtää vähän väärin...nojoonojoo ...sorvitukkia saatiin siis ihan mukavasti, tosin oksavisaksi meni aika paljon, sillä hirvet, pirulaiset, pääsivät 90-luvun pimeinä talvina mellastamaan etenkin leimikkomme koilliskulmassa. Vahingosta viisastuneena otimme yhteyttä Veijon verisukulaiseen, joka toimittikin meille muutamia viuhkamiinoja alueemme suojelemiseen. Hyvin toimivat, hirvituhot laskivat dramaattisesti. Samoin riistalihan hinta. Visakoivikkohan on kuin seitsemäs perheenjäsen, sillä sitä on hoidettava ja huollettava, kuin lemmikkiä ikään. Vuosittain suoritettava alaoksien karsinta takaa kilpailukykyisen tuloksen päätehakkuuvaiheessa. Ammattilaisten osaavissa käsissä visakoivikosta kaatuva hehtaarikohtainen tuotto saadaan nousemaan parinsadantuhannen euron tietämiin. Mikäli olet kiinnostunut visakoivusta kasvatus tai sijoitusmielessä, ota yhteyttä nöyrimpiin palvelijoihisi, niin laithamma Homelite 350 Professionalin laulamaan!
Sorvitukin vaatimukset täyttävän visakoivun kaarna on usein tyvestä voimakkaasti halkeillutta ja paksuhkoa.
"Herukat neljä euroa litra -> Veijon mehu neljäkymmentä euroa litra"
Iltapäivän puolella jäi vielä aikaa kerätä sata litraa herukoita ja karviaisia. Pakastimet on luonnollisesti jo täynnä, mutta Veijon lämminvesivaraajasta kyhäämä mehumaija on todellinen marjasyöppö. Illansuussa kuljetutin carryn ja itseni naapurin pasin kuorma-auton lavalla Veijon autotallin nurkalle, jossa aloin valmistella illan mehuprojektia. Liukuovi sopivasti raolleen ja kourut kaivoihin päin. Pari kesää sitten tapahtuneen vahingon johdosta, Veijolla on kunnon viemäriverkosto piha-alueellaan. Lemu ei nimittäin lähtenyt kauhean helposti pois, ja kai se tympii, kun aamulla töissä ihmisistä tuntuu, kuin olisit ollut vähän pidemmälläkin reissulla. Jossain vaiheessa Veijokin ilmaantui ties mistä kalvosulkeisista ja itse operaatio saattoi alkaa. Sata litraa marjoja ei sinänsä ole mahdottoman suuri määrä, mutta kun tuotteen laatua on tarkkailtava jatkuvasti, niin aikaa menee joskus yllättävänkin kauan. Yksi tärkeä seikka laadun tarkkailussa on tuotteen vertailu aiempiin valmistuseriin. Näin saadaan vakuuttava ristiintarkistus, jonka perusteella voimme ylpein mielin myydä ensiluokkaista tuotettamme omilla nimillämme!
Lupaankin Teille, rakkaat lukijat, että samoja perinpohjaisia periaatteita tulemme käyttämään pian alkavalla Pitkällä marssillamme, joka on johtava Teidät sateenkaaren meidän puoleiseen päähän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti