SUOMI VOITTI!

JESSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSS

Play off-extra M/09

Huomenta!

Viime aikojen myrskyisästä palautteesta johtuen tulimme hetkeksi alas norsunluutornistamme ja päätimme luoda nopean, mutta silti niin kiusallisen tarkan, silmäyksen kotoisen kiekkoliigamme pudotuspeleihin. Kuten sanottua, viime aikoina kaikki mahdolliset veikkauksenmaailman viestikanavat ovat tukkeutuneet avunpyynnöistä; taantumassa veikkauksenmaailman vihjeitä kaivataan entistäkin enemmän! Olemme ostaneet joitakin myönnytyksiä vihjesopimukseemme, jotta myös Te, kaikkein rakkaimmat ystävämme, pääsette osaksi sitä voittokulkua, joka meille tulee annettuna.

Viime ajat ovat herättäneet hektisyydessään paljon muistoja myös vuosien takaa. Ammoin Rosbergin valtakaudella, kiertäessämme metropoleja metronomin tahdilla, kohtasimme suuren määrän hienoja ihmisiä. Pulkan naruun tarttui monia mahtavia ystäviä, joiden seurasta pääsivät nauttimaan myös asiakkaamme. Yksi näistä ystävistämme oli Karhu-Ivan, jonka kanssa kaikki alkoi Itä-Berliinin Schönefeldistä ´81. Aeroflotti oli taas kerran myöhässä muutaman päivän, joten mikäs sen mukavampaa, kuin järjestää kunnon kasakkakaronkkakonkka... Myöhempinä vuosina Ivan kulki myös kiertueillamme ja tässä mallia Sydneystä vuodelta ´82, olkaapa hyvät! (Jos oikein tarkkaan katsotte, niin voitte nähdä myös nuoren Veijon ja kenties nöyrän Jykänkin:).





Paso Doblea yksisuuntaisella kadulla - Jyp HT-TPS


Jyväskylässä eletään mielenkiintoisia aikoja. Välittömät välisuomalaiset ovat aidosti jypin kannalla. Onhan se hyvä, että edes joku jaksaa uskoa jyppiin. Muistaaksemme viime vuonnakin jypillä oli mahdollisuudet mitalipeleihin, mutta usko ei vielä silloin riittänyt perille saakka. Moni asia on kuitenkin tänä keväänä toisin: tähtilaivan komentaja R. W. Buffalla on uudet avaruusajan silmälasit, joissa itse silmien näkeminen on jäänyt sivuseikaksi. Uudet lasit mahdollistavat Dufvalle mm. pelien aikana katsomon porrasrakenteilla heiluvien ufojen tarkkailun. -Tietenkin ilman, että vaimo huomaa.

Hyvä joukkue rakentuu hyvän maalivahdin päälle. Jypillä on kaksi hyvää maalivahtia, joista toinen on parempi yhdellä kertaa ja toinen toisella. Buffan tehtäväksi jää tehdä oikeita valintoja. Maalivahti Vallinkoskesta on todettava, että yllättävän hyvin hän ottaa kiekkoja kiinni, vaikka silmäluomet ovat nuinkin laiskat. Tai ehkä juuri siksi. Olette varmasti huomanneet, että Pallinheimon silmäluomet valahtelevat kiinni luvattoman helposti hänen puhuessaan. Venäjällä tästä ei tykätty: tuplakuuri efedriiniä kahdesti päivässä, nandrolonilla laimennettuna.

Jypin ykköskenttä on viime aikoina ollut liigan paras. Yhdellä kentällä ei kuitenkaan mennä keväällä pitkälle, sillä tarvitaan ykköskentän veroinen kakkoskenttä. Kun joukkueella on kaksi hyvää kentällistä, voivat kolmos ja neloskentät alkaa rauhassa ratkomaan keväisiä tosipelejä. Jyppi siis voittaa tai kaatuu saappaat jalassa. Varmaa kuitenkin on, että tänä keväänä pudotus pandan juhlapöydän konfektipedille ei ole pitkä. Lisäksi se tapahtuu vasta vinaalisarjan jälkeen.

Turussa Suikkanen teki sen, mitä Ystävämme Tami on jo pitkään pelännyt: TPS hyvällä ilmeellä pudostuspeleihin. Kai "Kylähän se on" Suikkasen panosta tepsin nousuun ei voi vähätellä. Kai "Onhan se niin, että" Suikkanen on kuulemamme mukaan jo eräänä tiistai-iltana päästetty Olavin Krouvin eteiseen asti, eikä kultaleuka ollut moksiskaan. Tästä päätellen Suitsi onkin kohonnut Turkkusen merkittävimmät ilmapallopakarat-listalla jonnekin Mika Alatalon ja Kiprusoffien kolmannen veljeksen tasolle. Vaikka turuus onkin ihmisiä vaivautunut hallille aina Martista ja Vasaramäestä saakka, on todettava, ettei Suitsukkeelle ole tänä keväänä tarjolla samaa kuin oli 21 vuotta sitten Calgaryssä. (@) (@) oho, sori kaitzu.



Vanhoja kotimaisia ja parhaita ulkolaisia - Blues-Pelicans


Bluesilta puuttuu jotain, mitä sillä viime kaudella oli yllin kyllin: -intohimo. Blues ei saa tänä keväänä mitään ilmaiseksi. Nähtäväksi jää, kuinka paljon epsoossa halutaan voittaa. Viime aikoina voittavan pelin kulmakivet ovat halkeilleet jykän jalasmökin lekaharkkonurkkien kanssa kilpaa, kun maalivahtipeli on ollut nähdyn kaltaista. Ben Eavesin paluu on hyvä uutinen ja tällä hetkellä joukkuen VKS-lista onkin kohtuullisen tyhjä, muutamaa movettajaa lukuunottamatta.

Bluesilla on todella hyvä mahdollisuus parantaa viime kaudesta. Tämä vaatii oikeastaan intohimon palon, jonka voi joukkueeseen luoda ainoastaan vanha uskollinen polkupyörälähettimme, Bertil Matikainen.

Pewicans teki sen, mitä siltä odotettiin. Valmentajaportaasta on jauhettu niin paljon, että jätetään se nyt rauhaan. Näin meidän kesken Jykä uskaltaa todeta, että mitä todennäköisimmin Aravirta tekee ensi kaudella munakasta jaffa-areenalla! Tämä on kuitenkin sen verran salaista tietoa, että pidetään tästä vielä matalaa profiilia. Monilla pelicanss-pelaajilla alkaa olla laskettu aika jo käytetty. Siksi kevään potentiaalinen yllättäjä onkin juuri Pelicans. Vanhojen peruslahtelaisten konkareiden jättäessä höntyilyt nuoremmilleen, tulos voi olla yllättävänkin hyvä. Helpolla pelicans ei tule mitään saamaan, mutta siellä ei kukaan sitä odotakaan. Lahdessa muhii todellinen kiekkokuume, joka on äärimmäisen herkästi leviävää laatua ja vetää ihmiset viikoiksi sinne huonekaluareenan kuppipenkkien pakeille. Kenellä nyt pakit vielä järjestyksessä ja mukanansassa on.



Joensuun Ellit - HPK-KapLa


Kerhooo, peliä! HPK nousi runkosarjan lopussa yllättävästi muiden notkahtaessa. HPK:n pelille on ollut ominaista voimakas pelin tason vaihtelu niin erän sisällä, pelin sisällä kuin pelien välilläkin. Tuloksellisesti HPK on onnistunut todella hyvin, nähtiinpä runkosarjan loppupuolella perinteeksi muodostunut yli kymmenen pelin pisteputkikin. Kaiken kaikkiaan joukkue on melko tehoton ja nojaa paljon ykköskenttänsä onnistumisien varaan. Pudotuspeleissä vaaditaan laajempaa materialistista vallankumousta, esimerkkiä täytyy löytyä niin Virralta, Viitaluomalta kuin Vihkoltakin. Kolmos- ja neloskenttien panoksen riittävyydestä saadaan pian selvyys. Vähän kyllä epäilyttää.

Kuopijossa moni elää elämänsä kevättä. Muikku haisee, immeiset huastelevat lupsakasti ja Kalevan Pallo on kaikkien huulilla. Joukkue on monella tapaa toisinto viime kevään Bluesista, erotuksena tietenkin se, että KalPalta odotetaan menestystä. Odotuksiensa vastineeksi kuopiolaisjoukkue on saanut yleisönsä vankkumattoman tuen illasta toiseen. Toimiston puolella onkin voitu myhäillä kassakoneiden kilinässä.

Vuoden puunaama-viiri ojennetaan tänä vuonna Kalpan tj Kari Penttilälle. Mies väitti naama kalpeana, että kuopijossa ollaan ihan vaan opettelemassa ja kehittymässä tällä kaudella ja ehkä sitten tulevilla kausilla mitaleillakin.



Norjalainen villapaita ja muita pellejä - Jokerit-Kärpät


Kauden juanikkaimman kiekkoihmisen palkinnon saa itseoikeutetusti Virmane. Legendaarinen kolmesta ratapölkystä ja kahdesta korkeajännitesähkölinjan A-pylväiköstä rakennettu puupää-palkinto on jo matkalla Virmasen Iitin mökille. Matti: vielä voit esittää toiveita palkinnon sijoituspaikasta, jos ei mitään kuulu, niin paikka on siinä saunan ja järven välissä.

Maailman huonoin Jokerit kohtaa siis kevään viimeisessä playoff-sarjassaan oululaisen vastineen Porin Kärpille, Oulun Kärpät. Oululaisjoukkue pelasi Alatalosta huolimatta kohtuullisen kauden ystävämme Shayne Daniel Co:n johdolla. Täytyy sanoa, että ehdin tarjota ennen kautta Tikkurilassa numero 66 selässään kaarrelleelle Corsolle paikkaa kaukalopallon seiskadivarista. Jälkikäteen voidaan todeta, että ei hänellä olisi ollut mitään saumaa noissa peleissä.

Jokerit on täynnä kuraa. Summanen penkin taakse ja runkosarja olisi ollut voitettu kanta, mutta ei. Ystävämme Norjan Matti Vitti Virmanen palkkasi takavuosien enhooel-kassarin penkin taakse. Hanlonista kertoo nimen lisäksi kaiken se tosiasia, että jo peliurallaan hän oli kymmenen vuotta liian aikaisessa. Oikealla ajoituksella, siis kymmenen vuotta myöhemmällä uralla, hän olisi nostanut Stanley Cupin New Yorkin lisäksi useita kertoja Diitroitissa. Tulsan vuosilta Hanlonista meinasi tulla perhetuttu, mutta ei siitä sen enempätä, ajoitus oli silloinkin hänellä pielessä. Veikkaammekin, että ensi kaudella mestaruutta juhlii Helsingin Jokerit! Muistakaa tämä! (Vaikka ette muistaisikaan, me kyllä muistutamme, kun sen aika on.)


Ennustus


Pakko on sen verran mennä asioiden edelle, että eiköhän sieltä Sveitsistä Kalelle pieni ilmastointiflunssa ole luvassa myös tänä keväänä:



Kun peli on pelattu, niin se on sillä selvä. Kalelle vielä vinkkinä, että kolme kuukautta jatkuneen flunssan jälkeen tiedät, että kyseessä ei ole flunssa.

030309- sanotko sen loppuosankin

"Karskisti vaan kun kirosanat kaikaa,
härskisti hei, kun voittolaulu raikaa,
ronskisti vaan tätä ruokotonta aikaa,
kun ruma sana sanotaan niinku se on."

Tunnelma oli katossa, kun eilen illalla yleisö viritti kiitoslaulun veikkauksenmaailmalle. Kymmenen vuotta euromääräistä voittokulkua takanapäin ja vauhti sen kuin vain kiihtyy. Aikanaan rautakirjan kioskeilta alkanut voittokulkumme on houkutellut vuosien mittaan mukaansa joukoittain täysi-ikäisiä ihmisiä. Päivien vieriessänsä on näiden ihmisten kanssa koettu ilot ja surut sekä koluttu maailmaa välillä liiankin kanssa. Ehkä tästä johtuen juuri näiden ihmisten spontaanit kiitokset lämmittävät sydämiämme kaikkein eniten. KIITOS!



VIP-ASIAKKAITA JUHLASEMINAARISSA

Juhlapuhujiemme ansiokkaiden alustusten jälkeen loimme veikkauksenmaailman edustajina katsauksen nykyhetkeen sekä ennustimme varovaisesti tulevaisuutta. Homma lähti lapasesta, kun yhdessä vaiheessa joka sanan jälkeen yleisö alkoi taputtamaan. Onneksi paikalla oli #475 helsingin vaalipiiristä, joten Bogo onneksi otti kokeneena pelimiehenä ja tuomarina homman haltuun ja kävi sammuttamassa salista valot. Tilanteen rauhoituttua ehdimme vielä muistella hetken aikaa menneitä eräänlaisten tunnelmakuvien muodossa. Kuten aina ystävien kohdatessa, nytkin aika tuntui menevän hujauksessa. Kiitos vielä kerran juhlapuhujillemme sekä kaikille paikalla olleille juhlavieraille!



YSTÄVÄMME VUOSIEN TAKAA, JUHLASEMINAARIMME ARVOVALTAISET PUHUJAT



Epilogi

Tapojemme mukaisesti kehoitimme juhlakansaa sijoittamaan mahdolliset muistamiset veikkauksen maailman vihjeriviin, joka koostui suurella pieteetillä valituista kantapankki-kategoriaan kuuluvista kohteista:

Jykän mottitaistelu

Kiitos hei.

Oletteko koskaan havahtuneet siihen, että maailmassa on myös asioita, jotka olisi voinut jättää tekemättä?

-Minä olen.

Nylkykarkelot

Mitä jäi reissusta Petoluolaan käteen?
No ensinnäkin kaks havaintoa.

1. Ilves täysin hengetön.
2. Pietiä täysin punainen.


Seuraavana levylautasella Gary Moore ja One day.
Hifkiradion studiossa oli tunnetusti pleksit huurussa ja kädet kävi kuin kärpän pyytäjällä.





Wanha sotaratsu se jaksaa painaa. Ei katso aikaa eikä paikkaa, jos lajin etu sitä vaatii tai sitten, jos eukko on tuimana.



Oli siellä pojat sentään järkänneet asiaan kuuluvat tilat.


Vuotavan laivan kapteenilla on aina pikkusen kiire..




Olik tää purkka? Hetken jo luulin, mutta IFK-logo pusakassa paljasti, ettei voinut olla.


Kyllä tää on melkosta kuulkaa rakkahat lukijat.
Eilen Helsingissä ja tänään jo Wienissä.
Vaikka mitä me hyväntahtoiset konsultit emme tekisi estääksemme Itä-Euroopan riskejä realisoitumasta.

Kyllä on muuten lauantaina mahtava kierros tulossa!
Ottakaahan Pepe nauhalle!

Postimerkki persiiseen ja menoks..

Notta terve!

Intäärnetin keskustelupalstoilla rippikouluikäisten työttömien keskuudessa on viime päivinä vellonut keskustelua siitä olivatko Jykä ja Veijo todella maassa ja Hämeenlinnassa. Joku kirjoittajista oli nimittäin päässyt isänsä kanssa nauttimaan Patria-Areenan avajaisottelusta. Iso osa katsojista oli kuulemma kiinnittänyt huomionsa eteläpäädyn kovaääniseen veljespariin, joka ryhtyi äänekkäsisiin Voitto-voitto-voitto-huutoihin aina, kun Soneran tulospalvelu rävähti multimeediakuution nestekiteisiin.

Päästettäköön pienokaiset pälkähästä.

Kyllä ne oli.

Jykä oli lähinnä toteuttamassa ikiaikaisia rituaalejaan ja Veijon tekemisistä en kerro.

Tämä tarina on tosi, sano Rautavaara.



Tosin visiitti jäi hieman lyhyeksi. Täytyy nääs pitää nämä Suomi-päivät suht vähäisinä, niin ei verottaja ala liian tuttavalliseksi.