Kyllä mieskin voi itkeä

Heippa,

meikäläinen lähetettiin Sveitsistä kotiin hieman etuajassa. Oli kuulemma aivan sama, olinko siellä vai kotona. Veijo jäi vielä kekkuloimaan sinne. Onhan tässä jo oltukin pari kuukautta reissun päällä... Arvaattekin varmaan, mitä aion puolustuksekseni sanoa. -Niinpä: Potkupallo ei ole meikäläisten leipälaji, ei lähelläkään sitä. Onneksi. Kuitenkin onnistuttuamme myymään EM-vihjeemme kolmannelle taholle voidaan todeta, että on meidän jossain täytynyt onnistuakin! Hetken aikaa meni, ennen kuin muistin, että mehän viidessä kuukaudessa käärimme pelisalkkuumme 198 prosentin tuoton suhteellisen tarkasti dokumentoituna. Matkalla oli milloin enemmän ja milloin vähemmän riskiä, mutta voidaan todeta, että parhaiksi arvioimamme kohteet olivat myös sitä sanan varsinaisessa merkityksessä!

Nyt onkin siis aika hieman hengähtää! Kuten varmasti monille ihmisille, myös meikäläiselle on kasautunut loman ajaksi aivan riittävästi puuhaa: Ensimmäiseksi ajattelin istuttaa perunat, jotka ennen MM-kisoja jäivät istuttamatta...Lisäksi ajattelin vaihtaa toiseen autooni toisellekin puolelle kesärenkaat. Talokin pitäisi maalata, mutta kerrostalon asukkaana taidan jättää sen taloyhtiön huoleksi...

Kyllä lomalla pitää saada rentoutuakin! Tänään aion ottaa löysästi! Pallogrillini jököttää jo punaisena parvekkeellani. En ole kuitenkaan aikeissa käyttää sitä, mutta se nyt sattuu olemaan punaiseksi maalattu. Parvekkeella heiluu kutsuvasti myös legendaarinen riippumattoni. En aio sitäkään käyttää, sillä se on lastattu täyteen istuttamatta jääneitä siemenperunoita. Pihalla olisi mukava keinu, mutta naapuritalon katolla on lokinpesä ja poikaset loikkivat jo meidän pihassa...Elokuvissa pyörii kuulemma Indiana Jones, mutta Baselin penkkien jälkeen ei niissä elokuvateatterin penkeissä kertakaikkiaan pysty istumaan. Kuppipenkki on kuppipenkki. (Kyllä muuten suomalaisissa jäähalleissa on otettu monta askelta taaksepäin, kun on ne läppäpenkit sinne ladottu...)

Taidan pökertyä vaan tohon suomisoffan nurkkaan telkkarin eteen...tekstitv:stä siivu 320...puoli kasilta tulee Columbo! Sitä ennen ehdin hyvin paistaa lettuja! ...täytyy vain käydä lainaamassa naapuriin muuttaneelta paulalta vehnäjauhoja. Ja paistinpannu...oma on autotallissa mutteriastiana...

En olekaan tainnut kertoa, että tuohon naapuriin muutti yllättäen kevättalvella tämä vanha tutun tuttu paula ja meikäläinenhän pääsi heti verestämään vanhoja roudariaikaisia muistoja...mähän olin aikanaan Jorma "Ruuhi" Weneskosken bändissä roudarina ja kerran meinasin päästä basistin sairastumisen takia soittamaankin, mutta harjoitukset peruttiin.

Nyt vain sitten skraka kaulaan ja hommiin! Täytyyhän se naapurikin sitten kutsua lettuillalliselle kynttilöiden loisteeseen. Alla olevan viteon mä näytän sitten Columbon jälkeen. Se on Ruuhen mukaan nimetyn jormas bändin nelivetohitti Saat miehen kyyneliin...ja kyllähän tämä tulkinta saa vähän kovemmaksikin keitetyn miehen silmät kostumaan! Uskotte varmaan, jos sanon, että oli siinä kantamista, kun Ruuhi halus kuvata tommosella mahottoman korkeella kalliolla...onneksi sitä taustalla soittavaa orkesteria ei tarvinnut raahata ylös, niillä oli nimittäin mahottoman iso kontrabasisti, eikä me olis sitä saatu kannettua, vaikka ite Ruuhikin ois tullut apuun.

-J





Ps. Levätään nyt kesällä hyvin, niin jaksetaan sitten taas takoa syksyllä, kun kummola ja kumppanit saavat ahjon kuumaksi!