Nyt ei naurata,
sillä paikallinen miliisi ei oikein ymmärtänyt eilisillan performanssimme viestiä. Kaikki lähti siitä, kun paikallisten kodinturvajoukkojen tai jonkun vastaavan bukarestin jaostolla oli siinä meidän vieressä joku simakeidas...nehän veti herneet nenään, kun meidän näytös keräsi katsojat sankoin joukoin, jättäen simakeitaan simot soittelemaan keskenään tonavan aaltoja. No, pikku painithan siinä saatiin aikaseks, vaikka mä periaatteessa ainakin teoriassa olen kuitenkin kohtuullisen rauhallinen jantteri...Siinä sitä oli sitten hetken päästä miestä lepoasennossa melko monta kiloa ja puolen tunnin kuluttua, miliisin saapuessa paikalle, meikäläiselle tuomittiin ilmeisesti ottelurangaistus käytöksestä. Ja ihan turha on mulle tulla väittämään, että itäblokin maissa olisi muka huono elintaso. Sanotaan näin, että niitä kahta miliisiä ei olis nimittäin pystynyt kuljettamaan lain mukaisesti suomessa ilman jarrullista peräkärriä... mä olen sen verran hidas, etten tajunnut samaa, kuin veijo. Hän nimittäin muisti hyvän ystävämme Veikko Luontoilta Neuvosen neuvosen, joka kuului, että karhun nähdessäsi tekeydy kuolleeksi...
Eli täällä sitä nyt sitten ollaan paikallisessa kakolassa (murteesta päätellen). Vaikka olenkin kotiutunut melko hyvin, hinkuyskä tai joku vaivaa. Mahtaako johtua Kanadaan menosta vai mistä. Vaihdoin hetki sitten kymmenen minuuttia internettiä georg hagin nimikirjoituksella varustettuun kuvaan. Mulla on kohtuullisen hyvin valmispullat mikrossa, sillä multa löytyy vielä georg otsin kaulaliina, jamppa tuomisen single aamu toi, ilta vei, jossa kääntöpuolella on salotöllin pieni mirja sekä viimeisenä oljenkortenani on luonnollisesti iso nivea...vitsi vitsi. Huumor se on joka miehen tiellä pitää. Mutta jos veijo näet tämän, niin ostaisitko mulle kaupasta kaheksan palaa hiivaa, neljä kiloo taloussokeria sekä menneniä. Pojilla on jano.
Ja kunhan täältä pois päästään, niin kyllä mä voin sinne känädään yhden kerran turistiluokassakin lentää!
Nyt täällä summerit soi siihen malliin, että taitaa olla shakkikerhon vuoro.
-j
Ps. Toivo elää! Meidän täytyy kestää! Jukka "Rauli" Raitanen kiteyttäköön tunnelmani:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti