tiistai 23. joulukuuta 2008

Takki auki keyboardeissa - jyKä joulupukin alihankkijana aatonaaton kasvavissa kinoksissa

Nythän on niin, että joulu on jo ovella. Monelta saattaa kiireessä unohtua joulun perimmäinen merkitys. Jos joku ei sitä vielä tiedä, niin kysyköön vaikka metsän puilta tai lintulaudalla ruokailevalta ketulta.

Hartaasti kiitollisina yhdessä kokemistamme hetkistä haluan esittää kaikille asianosaisille ja -osattomille

Lämpimät ja sydämelliset Jouluntoivotukset koko Veikkauksenmaailman henkilökunnan puolesta! Olkoon ensi vuotenne puhallettu täyteen elämää, kuin keväisenä aamuna sinitaivaalle karannut vappupallo!

Uskokaa tai älkää, niin jokin aika sitten toimistoomme tuli puhelu suoraan korvatunturilta. Tai en tiedä kuinka suoraan puhelu tuli, mutta tuli kuitenkin. Viime viikon tiistaina Veijon venyttäessä liukuvan työajan käsitettä iltapäivän puolelle, Nalle oli piipahtanut käymään. Punaisen puhelimen soidessa meikäläisellä oli kädet täynnä Nallen Mandaattumista kiikuttamia ongelmasijoituksia. Nalle avuliaana kiirehti vastaamaan. On selvää, että en tietenkään usko joulupukkiin, mutta Nalle väitti kivenkovaa puhelimessa olevan aivan oikean joulupukin. Käskin Nallen sanoa pukille, etten voi ottaa puhelua vastaan, koska odotin puhelua Jeesukselta. Nalle ei voinut uskoa lyöneeni luurin korvaan oikealle joulupukille! Sättimisestä ei meinannut tulla loppua. Yht´äkkiä sininen puhelin tärähti soimaan. Nalle vastasi siihen oitis ja pyörtyi lähes välittömästi. Soittaja oli todellakin "Jeesus" - Jesus Ramireksenakin tunnettu José de Jesús Ramírez Ruvalcaba. (Tuttu jostain lentokentältä. Taidettiin jokunen vinkki kaverillekin tarjota.) Kuulumiset ja rauhalliset jouluntoivotukset vaihdettuamme oli aika virvoittaa Nalle unestaan. Tämä tapahtui repäisemällä yksi viissatanen terävästi kahteen osaan. Välitin Jesuksen terveiset myös Nallelle ja soitin Joulupukille.

Joulupukki sanoi, että hän oli alkanut miettimään, että ihmiset eivät lahjoja kovinkaan paljon tarvitse. Pikemminkin he tarvitsevat jotain kestävämpää ja pysyvämpää. "-Kuten rikkoutunut panssarimersu..., kysyin." "-Ei ehkä aivan, tai mistä sitä tietää, pukki totesi." Hän kertoi kaipaavansa hieman apua parin tuntemani ihmisen lahjatoiveiden kanssa.

Kari Espoosta oli toivonut kuulemma "jotain lämmintä, mutta kuitenkin valoisaa." Ymmärtäähän sen, kun m-realin kurssi on alle euron luokkaa ja oma pääoma per osake kuitenkin melkein viisi euroa...tai oma ja oma pääoma, kaikki on suhteellista...mutta kuitenkin. Karille päätimme ostaa kymmenen kerran kortin solariumiin. M-realin tyyliin sopimus kokonaisuudessaan käsitti kymmenen käyntikerran jälkeen pykälän, jonka mukaan karin on hankittava osamaksulla kotiinsa käyttämänsä solarium-laitteet. Alla olevaa dataa katsoessa, ei voi kuin onnitella sekä itseään lahjaidean isänä että Karia lahjan saajana:

Solarium-vehkeen tietoja:

Turvalliset A-3 tyypin valoa sisältävät solana + 36 solarium laitteet
-Elektroninen kannen korkeudensäätö
-3600 watin valoteho
-4 säädettävää vartalotuuletinta
-Käyttöaika 20 minuuttia
-Käytämme yhden prosentin uvb-valoa sisältäviä reflektori lamppuja,
joten palamisriski on pieni
-Ajanvaraus myös puhelimitse

Viimeinen kohta räätälöitiin erikseen kiireiselle liikemiesystävällemme!


Pukin toinen ongelmatapaus oli "JUTI" Tampereelta. Tämä olikin jo huomattavasti helpompi tapaus:

-kymmenen rullaa 63 mm:n kirkasta nilkkateippiä sekä kori jaffaa. eiköhän näillä hoidu seuraava hyväntekeväisyysottelu alumniumiumnia vastaan...

Kolmantena, mutta sitäkin kinkkisempänä pukki piti Helsinkiläisen Veijon lähettämää kirjettä, jossa toivottiin näkyvyyttä tuloksille. Pukki oli miettinyt tonttujen ja joulumuorin kanssa päänsä puhki, ennenkuin keksi soittaa meikäläiselle. Hetken aikaa siinä meni ja kalliiksihan se tuli, kun piti ensin rakentaa prototyyppi ja sen jälkeen aloittaa tuotteen valmistus ja tässä näette ensimmäisen valmiin kappaleen Veijon käsiin päätyvästä merkkituotteesta:



Se on tommonen setelilompakko, mihin mahtuu pikkasen tavallista paksumpikin pinkka! Seuraavana kuva lompakkopajan uumenista, huomatkaa platinasta valmistettu klemppari auki-asennossa, nälkäisenä setelitukkua odottamassa!




Kun nyt kerran alettiin kuvia katteleen, niin tossa on pari kuvaa linnasta, kivaa oli:







Haloselta hommattiin kiirehditty poikkeuslupa konttorimme saunatilojen laajennusta varten, tässä ensimmäisiä lapionpistoja (meri kuvaajan selän takana):






Että sikäli.

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Välipäivä



Yllä oleva kuvanauha osuu hyvinkin lähelle sitä, mitä olemme Nordenskiöldinkadulla joutuneet kokemaan. Ei henkeä, ei mitään. Puhalla siinä nyt sitten brändiin ilmaa. Kuten olettekin jo saaneet lukea, lähetimme ensi töiksemme Brennanin kotiin. Hän oli yksinkertaisesti liian kova kaveri Suomeen. Yhtäältä liian hyvä pelaamaan, toisaalta liian kova tappelemaan. Kukaan ei suostunut ottamaan matsia hänen kanssaan edes pleikkarilla. Ainut mahdollisuutemme oli päästää joukkueen kultakimpale menemään. No, katsotaan, kenet saamme hankittua tilalle. Verkot on jo vesissä, aivan kuten Boriksellakin!

Vanha kunnon Izvestija vaanii jo nurkan takana. Viime kerroista viisastuneena emme käytä Seremetjevon kenttää. Uskokaa tai älkää, se on kertakaikkisen raskasta joka kerta joutua valtiollisen johdon panttivangeiksi katsomaan sitä loputonta materiaalin virtausta Punaisella torilla. Kaazanin veljeskuntakin on jo monta kertaa kutsunut kylään, saa nähdä, joko iltapukuisten ihmisten esittämät kutsut ovat vaihtuneet mustahuppuisten miesten kehoituksiksi...

No, nyt täytyy mennä vähän hiomaan kutia, Limfforssi on käsketty maaliin.

lauantai 13. joulukuuta 2008

El Clasico - KIILAUTUMISVAARA!

Noniin. Lyhennetty viikonloppu Karagandassa on takanapäin. Nyt on sitten HIFK:llakin kaksi uutta omistajaa...meitähän pyydettiin leikkiin mukaan, kun lähetimme Valtaselle linkin alla olevaan viteopätkään:



Totuushan on se, että Oy HIFK Hockey Ab on ollut jo pitkään aivan kuralla. Sehän meille sopii ja kun kerran tarjottiin tilaisuus upottaa yksi Suomen perinteikkäimmistä ja arvokkaimmista seuroista, emme voineet vastustaa tilaisuutta. M-realin kanssahan olemme jo hyvällä mallilla...

Mehän teimme tässä joku aika sitten sopimuksen olla julkaisematta vihjeitämme, mutta ostimme kuitenkin jo sopimuksen kirjoitushetkellä tämän lauantain ulos sopimuksesta. Tämä vaiva yksinkertaisesti siitä syystä, että olemme, keitä olemme.

SaiPahan muuten lähti vyörymään idästä kohti Suomen Lahtea. Toimitusjohtaja Koikkalainen koikkelehti aamulla tyytyväisenä Pasilassa, sillä säästöjä oli tiedossa: Normaali 50 hengen luksusbussi oli pystytty poissaolojen johdosta vaihtamaan pienempään, monille luokkaretkiltä tuttuun, Ajokki -mallin bussiin. Näissä malleissahan lämmitys on aina joko päällä tai pois, lämpötilan vaihdellessa 10-40 celsius-asteen välillä.

Aravirran kielloista huolimatta, Lahden Pelicans on uskoaksemme valmistautunut otteluun tutuilla rituaaleilla, jotka alkoivat viimeisten osalta eilen illalla. Materiaalin laajuus sekä puuduttavan tylsän pelitavan juurtuminen joukkueeseen näkyy kuitenkin illan ottelussa muun muassa virneenä Koikkalaisen kasvoilla. Lätkäisimme nimittäin Samille käteen suosituksemme, joissa suosittelimme häntä laittamaan kaikki säästöt tähän:

Turussa kohtaavat kaksi aikakautta, kun pelti-TPS sekä muovi-jokerit ottavat mittaa toistensa limboamistaidoista. Hengetön jokerit kohtaa hengellisen, hiljentyneen TePSin. Turkkulaissilt om bois bariggave ri. Helssinggiläiset bittä omam bä buhtaana ja jogu govallaukaugsine huippumaalintekijä kerman tekee yhden enemmän, kuin vastapuoli.

veikkaus:

kohde 62: 2 S (2,05) tn 55%, oa 1,1275. panos 2,42% pelikassista.

...luonnollisesti tsinklenä ja niin pois päin kaikki muutkin vaihtoehdot kannattaa tietenkin kokeilla! Nyt täytyy kyllä mennä kattoon, onko meidän E-katsomossa kaikki penkit tallella.

Arrivederci.